Hyvää tarkoittava kehitysapu

Norja on lahjoittanut vuodesta 1952 alkaen kehitysapua maailman kriisialueille 400 miljardin kruunun edestä. Kaikki ei ole kuitenkaan sujunut aina suunnitelmien mukaan, kun hyvä tahto on törmännyt karuun todellisuuteen.

Kun norjalaiset aloittivat kehitysyhteistyön kolmannen maailman maiden kanssa, pääpaino oli leivässä ja Raamatuissa. Nyt pontimina ovat demokratia, ihmisoikeudet ja tasavertaisuus. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata kruunuissa.

Avustusjärjestöissä tiedetään, että norjalaiset ovat maailman anteliainta kansaa. Ne tietävät myös, että avustuskohteet tarvitsevat medianäkyvyyttä, jotta ne saavat yleisön huomion. Mitkä kohteet saavat apua ja mitkä painuvat unohduksiin?

Norjalaiset pitävät itseään maailman avokätisimpänä kansana, mutta todellisuudessa Norjan valtio hyötyy Angolan öljystä enemmän kuin se antaa kehitysapua koko Afrikalle. Kaupankäynti saattaa olla aidon kehityksen avain, mutta köyhät pysyvät silti köyhinä.

Vuonna 2013 Norjan kehitysapubudjetti kasvoi 2,4 miljardilla kruunulla, ja viimeisten kahdeksan vuoden aikana kehitysapumäärärahat ovat kaksinkertaistuneet. Onko rahoilla saatu aikaan todellista kehitystä?