I våra kungars spår

Kuninkaittemme jäljillä

Keskiajalla Ruotsi laajeni itään. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan vanhojen legendojen kertomuksia kolmesta ristiretkestä Suomeen ja nähdään mitä tarinoista tänään on jäljellä.

Suomalaiset saavat osallistua kuninkaanvaaliin 1362. Itämaasta eli Suomesta tulee täysivaltainen osa Ruotsia. 1397 kolme pohjoismaata muodostavat Kalmarin unionin.

Kustaa Vaasa oli taitava poliitikko. Hän irrotti Ruotsin Kalmarin unionista ja katolisesta kirkosta, uudisti maan hallintoa ja teki Ruotsista perintömonarkian.

Kustaa Vaasa oli kouluttanut poikansa hyvin. He perehtyivät tieteisiin, taiteisiin ja arkkitehtuuriin. Mutta Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen alkoi perillisten häikäilemätön valtakamppailu.

Vuonna 1618 puhkesi Euroopassa verinen uskonsota. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf päätti lähteä sotaan mukaan. Siitä sai alkunsa Ruotsin suurvalta.

Ruotsi kasvoi Kaarle X:n ja Kaarle XI:n aikana suuremmaksi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Suurvaltakauden sadoista kivilinnoista vain muutama rakennettiin Suomeen.

Kaarle XII:n johdolla Ruotsi menetti suurvalta-asemansa Suuressa Pohjan sodassa. Venäläiset miehittivät Suomen, josta monet lähtivät pakolaisiksi Ruotsiin.

Kaarle XII:n tappioiden jälkeen säädyt ottivat vallan. Valtakunnan itäosaa kehitetään ja sinne rakennetaan Viaporin ja Svartholman linnoitukset surkean hattujen sodan jälkeen.

Kustaa III rakasti draamaa niin näyttämöllä kuin oikeassa elämässä. Vallankaappauksellaan hän palautti säätyjen viemän kuninkaanvallan. Kustaan kiinnostus taiteisiin loi uuden tyylisuunnan.

Seuraamme kahden itsevaltiaan Ruotsin kuninkaan elämää ja heidän epäonnisia Venäjän sotiaan. Ruotsi menettää itäisen puoliskonsa, joka oli ollut osa valtakuntaa yli 600 vuoden ajan.